Kun numerot pitävät meteliä

Asiakasyritys näkee vain numeroita. Mustaa valkoisella. Tiimini työntekijät ovat heille vain nimiä, kirjainlyhenteitä, numeroita, prosenttiarvoja. Toisinaan nimi- ja numeroyhdistelmiin linkittyy positiivisia asiakaspalautteita tai negatiivisia reklamaatioita.

Osa muistetaan, osa unohdetaan.

Asiakasyrityksen suurennuslasin alle joutuvat helpoiten ne työntekijät, joiden numerot pitävät eniten meteliä. Reklamaatioiden noustessa työntekijä on auttamatta pulassa.

Ennen kuin työntekijä tietää olevansa pulassa, minä saan yhteydenoton. Useimmiten kollegaesimieheltä Suomesta. Tässä vaiheessa olen ollut tietoinen työntekijän tilanteesta jo useamman viikon ja pyrkinyt muuttamaan sitä. Tunne on sama kuin yrittäisi pysäyttää pöydän kulmalta lattialle tippuvaa vesilasia. Joskus onnistuu, useimmiten ei. Liukkaita perhanat.



Suomessa on useampi esimies. Kaikki samalla viivalla. Kaksi heistä yrittää kuitenkin päteä minkä kerkeää, mutta heillä on eri tyylit: naiskollega tekee tilanteista vääriä tulkintoja puutteellisten tietojen perusteella, uskoo omiin virheellisiin johtopäätöksiin ja osoittelee syyllisiä näiden tietojen perusteella korkeimmalle johdolle saakka.

Yritä siinä sitten Suomen toimitusjohtajalle jostain aloittaa miten asiat täällä oikeasti ovat.

Mieskollega puolestaan meuhkaa heti kun huomaa epäkohdan. Useimmiten kärpäsestä tehdään härkästä ja se huvittaa työntekijöitä hävittäen uskottavuuden.

Ei hyvä.

Mieskollegan palaute on tunneköyhää ylhäältä alaspäin tulevaa ilman minkäänlaista keskustelevaa sävyä tai empatiakykyä. Hieno asenne. Olen saanut hänestä paljon valituksia. Kuulemma saanut salanimen Napoleon. Ilmeisesti Napoleon-kompleksin mukaan eli pienikokoisten ihmisten kokemaa alemmuudentunnetta. Myytti tietenkin.

Työntekijöiden pilkkoutuminen numeraalisiin arvoihin aiheuttaa päänvaivaa. Tämän tästä joudun tilanteisiin, joissa perustelen Suomeen mistä työntekijän kasvaneet virheet johtuvat. Että onko kuolema perheessä vai palkattiinko taas susi lampaan vaatteissa.

Olen toistuvasti kahden kuoren välissä: toisella puolella puristaa asiakasyritys, heidän johto- ja HR -puoli sekä ns. esimieskollegani. Osalla esimieskollegoista on vaikeuksia ymmärtää etten ole heidän yrityksen työntekijä. Heidän työnantaja ei ole minun työnantaja vaan kyseiset esimiehet ovat meidän asiakasyrityksen työntekijöitä. Nappuloita isolla pelialustalla.

Toisella puolella minua puristaa hellemmin ja ymmärtäväisemmin työnantajayritykseni. He ymmärtävät, koska ovat päivittäin näkemässä mitä työhöni kuuluu ja ymmärtävät kenestä puhun kun mainitsen nimen. Kun tiimini työntekijän numerot pitävät meteliä, työnantajani on ollut niistä tietoinen kanssani. Olemme seuranneet tilannetta yhdessä ja olen pitänyt esimiestäni ajan tasalla. Helpottaa työtäni.

Olen lojaali työnantajayritykselleni ja koen työmoraalini olevan turhankin korkealla. Olen heidän työntekijä ja viihdyn esimiestehtävissäni. Ajan myötä asiakasyrityksen työntekijät tulivat kuitenkin niin tutuiksi, että se oli aluksi minun kompastuskivi. Jaoin avoimesti työasioita heidän kanssaan, koska Suomeen muodotui työystäviä. Siitä tuli palautetta omalta esimieheltäni. Arvosti toki, että asiakasyritys koki meidän olevan heidän työntekijöitään, mutta niinhän asia ei ole.

Ei niin, joten turpa tukkoon.

Kun numerot pitävät meteliä, toistan robottimaisesti: "Kaikki on työnalla ja selvityksessä. Tarvittavat toimenpiteet toteutetaan pikimmiten. Pahoittelut omasta puolestani. Ilman muuta, ymmärrän. Kiitos, hei."




Kommentit

Suositut postaukset