Luonnearviointeja

Uusia ystävällisiä työntekijöitä tuli perehdytykseen. Tavallista nuorempia ja niin viattomia kaikesta siitä mihin joutuvat. Heidät oli rekrytty lomani aikana enkä tiennyt heistä paljoakaan. Vaikka uudet työntekijät vievät ison lohkon ajastani sekä perehdytyksen osalta että viikkotolkulla sen jälkeen, he tuovat uusia näkökulmia. Uusia kysymyksiä. Uusia toiveita.

Heitä edeltäneillä kahdella uudella työntekijällä menee todella hyvin mikä oli mahtavaa huomata. Silloin avoimelta vaikuttava nainen teki tiimihistoriaa perehdytyksen jälkeen: hänen ensimmäinen työpäivä oli virheetön. Hänestä muokkaan vielä vastuuhenkilön. Hyvä tyyppi kaiken lisäksi. Toinen heistä oli perehdytyksen aikana hitaampi ja on edelleen. Olen tehnyt viime viikolla useamman päivän ylitöitä hänen kanssaan.

En tiedä sinusta, mutta ensimmäinen kohtaaminen kertoo minulle monia aavistuksia, jotka käyvät useimmiten toteen:

Ensimmäiset minuutit uuden työntekijän kanssa kertovat minulle 80% tarkkuudella miten työntekijän käy. Tiedän, kuulostaa järjettömältä. Tämä on tapahtunut kuitenkin jo niin monet kerrat etten voi laittaa enää sattuman piikkiin. Tunne työntekijästä tulee minulle yhtä voimakkaana kuin joku läppäisi kasvoille. Sitä on vaikea sivuuttaa.

Edellisessä työpaikassa esimieheni tuli kysymään minulta luonnearvioita työntekijöistä. Katsoin häntä ensimmäisellä kerralla niin epäuskoisena, että koki tarpeellisena samantien avata syytä: kertoi huomioineensa, että näen ihmisistä enemmän kuin muut ja huomaan asioita, jotka monilla menee ohi. Kertoi luottavansa arviointikykyyni ja sen avulla saimme myös työpaikkakiusaajan kiinni, joka lähetteli nimettömiä vihakirjeitä työntekijöille.

Minulla oli ollut outo tunne työntekijästä alusta pitäen. Tunsin miten hänellä oli rooli päällä mikä vaikutti oudolta muuten rennossa työilmapiirissä. Kyseinen kiusaaja tunnusti lopulta nimettömät kirjeensä ja lähti. Keski-ikää lähestyvä kolmen lapsen äiti.

Se oli uskomaton työpäivä. Kerron joskus.




Haluisinko tämänkaltaista taitoa? En välttämättä. Vaikka se helpottaa suuresti, se myös uuvuttaa. Se uuvuttaa, koska muut eivät useinkaan näe ja tunne samoin. Minulla menee kuukausitolkulla aikaa saada pikkuhiljaa muut näkemään mistä on kyse, miksi työpaikalla voidaan pahoin, kuka aiheuttaa pahaa oloa, miten ja mahdollisesti miksi.

Monet jatkavat arkipäiväistä aherrustaan työpaikalla tietämättöminä miksi oksennus on kurkussa ja itkettää. Ymmärrettävästi eivät aina tiedä mitä tehdä.


Kykyni testiin työpaikalla

Tehdään yhdessä testi luonnearviointikyvystäni. Nyt alkoi jännittää, mutta palataan kuukauden päästä tuloksiin vaikka taivas tippuisi. Tiimissäni on nyt kaksi uunituoretta työntekijää, joiden perehdytystä jatkavat tiimini kouluttajat. Nimetään molemmat työntekijät ensituntumani perusteella: huoleton höpöttäjä ja terävä suorittaja.

Ennustukseni

Tulevan kuukauden aikana asiakaspalvelu sujui luontevasti huolettomalla höpöttäjällä, mutta hänelle kertyi huolimattomuusvirheitä. Virheet johtuivat hahmotusongelmasta, vääristä olettamuksista tai välinpitämättömyydestä. Hänen puhetulva ei vastannut sorminopeutta ja keskittymiskyvyssä oli puutteita.

Terävä suorittaja omaksui ensimmäisen kuukauden aikana ohjelmiston ja laitteiston nopeasti ja oli ystävällinen asiakaspalvelija. Virheitä oli minimaalisesti tarkkuuden ja omatoimisen tiedonhaun vuoksi. Sain myös positiivista palautetta hänen kyvyistään.

Huolettomasta höpöttäjästä haluaisin olla väärässä. Perehdytysjakso on pitkä ja haastava kaikille osapuolille ja olisi kurja huomata rekryn menneen pieleen. Rekrytointi ulkomailla on niin haastavaa muutenkin ja huono rekry aiheuttaa stressiä myös tiimilleni. Kaipaan ehdottomasti yhä ulkopuolista työnohjausta sekä työntekijöilleni että itselleni.

Kuukauden päästä nähdään meninkö ennustuksessani niin metsään, että hävettää vai löytyikö jokin totuuden siemen.

Kommentit

Suositut postaukset